perjantai 16. maaliskuuta 2012

Bengalin juurilla

Kissarotujen jalostuksesta on monia mielipiteitä, puolesta ja vastaan. Jollain tapaa kissojen jalostus on raakaa puuhaa, mutta toisaalta... niin, jokaisella on mielipiteensä. Bengalihan on jalostettu Aasian leopardikissasta ja wikipedia kertoo siitä seuraavaa.

Aasian leopardikissa (kuva googlesta)

"Leopardikissa eli bengalinkissa (Prionailurus bengalensis) on pieni kissaeläin, joka elää Kaakkois-Aasiassa. Sitä metsästetään etenkin Kiinassa sen kauniin turkin vuoksi, vaikka sitä paikoin myös suojellaan.

Ulkonäkö ja koko
Se on noin kotikissan kokoinen, mutta alueelliset erot ovat huomattavia: Indonesiassa sen keskimääräinen koko on 45 cm ja häntä 20 cm, mutta Amurin tienoilla mitat ovat 60 cm ja 40 cm. Se painaa 2–8 kg. Jalat ovat pitemmät kuin kotikissalla. Myös turkin väri vaihtelee: eteläisillä populaatioilla se on keltainen mutta pohjoisilla hopeanharmaa. Rinta ja pään alaosa ovat valkoiset. Leopardikissalla on mustia merkkejä, jotka voivat olla alalajista riippuen läikkiä tai ruusukkeita. Korvien taustat ovat mustat ja niissä on näkyvät, valkoiset pilkut, suuret silmät. Kissan elinikä on 10–15 vuotta.

Ravinto
Se on yöeläin ja syö yleensä jyrsijöitä, lintuja, kalaa, matelijoita ja pieniä nisäkkäitä. Kylissä se on vaaraksi siipikarjalle. Se saalistaa sekä maassa että puissa.


Puissa metsästämisen selittääkin meillä kotona näiden kuvienkaltaisen toiminnan. :D






Lisääntyminen
Pentueeseen kuuluu 2–4 pentua, ja kantoaika on 65–70 päivää. Pesä on ontossa puussa tai maankolossa.

Elinympäristö
Tämän kissan elinaluetta ovat metsät ja sademetsät sekä alavilla mailla että vuoristoalueilla, ei yleensä kuitenkaan kuivilla seuduilla. Koillis-Aasiassa ne suosivat erityisesti avoimia mäntymetsiköitä. Asuinseuduksi kelpaavat myös puoliaavikot ja ihmisten lähellä maatalousalueet. Se elää lähellä vesistöjä, ja sitä on tavattu jopa kolmen kilometrin korkeudessa. Leopardikissa kiipeää taitavasti puihin. Se osaa myös uida, mutta ui harvoin. Se on yksineläjä kiima-aikaa lukuun ottamatta.

Alalajit
Prionailurus bengalensis bengalensis, Intia, Bangladesh, Kaakkois-Aasian manner, Yunnan
Prionailurus bengalensis borneoensis, Borneo
Prionailurus bengalensis chinensis, Kiina, Taiwan
Prionailurus bengalensis euptailura, itäinen Siperia, Mongolia
Prionailurus bengalensis horsfieldi, Himalaja
iriomotenkissa Prionailurus bengalensis iriomotensis, Iriomoten saari, Japani
Prionailurus bengalensis javaensis, Jaava Bali
Prionailurus bengalensis manchurica, Mantšuria
Prionailurus bengalensis minutus, Filippiinit
Prionailurus bengalensis sumatranus t. sumatranensis, Sumatra
Prionailurus bengalensis trevelyani, itäinen Pakistan

Erityisen kiinnostava on yksinomaan pienellä Japanin Iriomoten saarella elävä alalaji iriomotenkissa (P. b. iriomotensis). Se tuli tietoon vasta vuonna 1965. Silloin sen kuvasi tieteelle japanilainen kirjailija ja luonnontutkija Yukio Togawa. Kun se löydettiin, sitä pidettiin kadonneen lajin jälkeläisenä, ja se sijoitettiin omaan sukuunsa Mayailurus. Näkemyksestä keskustellaan yhä, ja jotkut auktoriteetit luokittelevat iriomotenkissan edelleenkin omaksi lajikseen, koska se poikkeaa ulkonäöltään hyvin paljon mantereen leopardikissasta. Nykyisen käsityksen mukaan se on luokiteltava Prionailurus-sukuisen leopardikissan alalajiksi. Sen paino on 4–7 kg, ja sen ruumiilla on mittaa 50–60 cm. Sen turkki on tummanruskea, häntä on tuuhea, eikä se pysty vetämään sisään kynsiään. Kissasta käytetään iriomotelaisten keskuudessa myös nimeä Jamamajaa (tarkoittaa ”vuoristokissaa") tai Jamapikarjaa ("vuoriston säihkysilmä") tai Pingiimajaa ("karkurikisa”). Iriomotekissa on hyvin uhanalainen, ja sen määrä on arvioitu alle sadaksi yksilöksi.

Niin kutsuttu "tsušimankissa" löydettiin vasta vuonna 1988. Sitäkin pidettiin alkuun omana lajinaan, sitten leopardikissan alalajina ja nyt Mantšurian alalajin F. b. Manchurica muotona.

Leopardikissoja vangitaan ja risteytetään joskus kotikissan kanssa, jotta saataisiin kesy kissa, jota sanotaan bengaliksi. Ulkonäöltään ja käyttäytymiseltään se on samanlainen kuin leopardikissa, mutta on kuitenkin kesytettävissä."

1 kommentti:

  1. Noiden kuvien jälkeen ymmärrän teidän rikkoutuneen kattolampunkin. Se on se verenperintö mikä saa neidit kiipeämään!

    VastaaPoista